Epämääräisiä huojumis ja
tärinä kohtauksia.
1) Syyskuu 1999 ( n. 2 v. 5 kk ) & 2) 23.01.2000
Aamulla 23.01.00 omistaja soittaa ja kertoo, että koira tärisee omituisesti ja takapää
pettää liikkeelle lähdettäessä.
Koira myös pissari alleen, sekä kakkasi ja oksensi. Koira oli ahminut edeltävänä
iltana suklaata luvatta ja
epäilyksenä oli suklaasta aiheutuva myrkytys.
Keskustelun myötä selviää, että koira oli myös syyskyssa -99, saanut jotain
tärinää ja vapinaa,
mutta asia oli unohtunut samantien, sillä " kohtaus " oli ollut hyvin lievä ja
epämääräinen. Omistaja oli soittanut eläinlääkärille syyskuussa olleen kohtauksen
jälkeen ja ELL oli epäillyt, että koiralla voisi olla virtsarakon tulehdus.
**Koska myös perheen toinen Groenendaelnarttu,
Mustanaamion Kiira " Pami " ( Faryk du Clos du Cher & Pikkupiskin
Dinah s. 05.04.1995 ) sai ensimmäisen kohtauksensa 17.02.2000, alkoi omistaja
miettimään, mahtaako ruokinnassa olla joitain puutteita ja vaihtoi molemmille
koirille ruoat.
Tilanne ei kuitenkaan parantunut ruoan vaihdon myötä ja molemmat koirat saivat lisää
kohtauksia.
( Ko. koiran kohtauksesta lisää kohdassa 6. )
3) Huhti 2000. Kohtaus vastaavanlainen, kuin edeltävä 23.01. Koira vapisee ja
tärisee, sekä hakeutuu turvaan omistajan kainaloon. Myös pienet pissat
pääsivät alle.
4) 04.08.2000, edelleen samanlainen tärinä & huojunta + oksentaa ja pissat alle.
Koira on ollut kaikkien kohtausten aikana tajuissaan eikä kramppaa.
Koiralta otettiin verikoe & virtsakoe syyskuussa 2000.
Tulosten mukaan, koirassa ei havaittu mitään poikkeavaa.
5) Kohtauksia talvi 2000 - kevät 2001 n. 3-4 kk välein.
Ei tajuttomuutta eikä kouristelua, vaan lievää huojuntaa ja vapinaa.
Kohtaukset samanlaisia siis kuin ennenkin. Kohtauksen jälkeisissä vaiheissa hieman
eroja,
joskus ei mitään jälkioireita ja joskus Kenna alkaa " sylivauvaksi ".
Kenna ei enää pidä lämpimästä ilmasta.
6) Kohtaukset jatkuvat n. 3 kk välein, kunnes marras-joulukuussa 2000,
tulevat 2 vkon välein ja vuoden vaihtuessa ma 31.12.2001 ja ke 2.01.2002.
3 viimeisen kohtauksen aikana, Kennalle on laitettu Diapam-peräpuikko,
kohtausta lieventämään.
Torstaina 3.01.2002 Kennalle käynnistettiin lääkitys.
Barbivet 30 mg, 1 tabletti / 2 kertaa päivässä. ( Aamuin ja illoin )
Lääkityksen käynnistyksen jälkeen, Kenna ei ole saanut kohtauksia.
Kennalle tehtiin verikoe, lääkeaineen määrittämiseksi 28.01.2002
Veren lääke pitoisuus oli ollut 12, kun hoitotaso on 15-45.
Eli lääkitystä lisättiin. Nyt 1,5 x 2. Eli 45 mg aamuin illoin. **Perheen toinen koira, Mustanaamion Kiira " Pami " ( Faryk
& Dinah ) on saanut kohtaukset
n. 6 kk välein 2000 - 2001. Vuoden 2002 vaihtuessa, se on saanut myöskin 2 vkon välein
kohtauksen ja viimeisen 13.01.2002.
Pamin kohtaus: Pami oksentaa ja kramppaa kunnolla 1-2 minuuttia.
Se saa aina kohtauksen yhteydessä 5 mg diapamin peräsuoleen.
Krappailun jälkeen se lepää n. 10 minuuttia ja on sitten aivan normaali.
---------------------------------------------------------------------------
Email omistajalta 26.09.2002.
Kenna voi nykyään hyvin saa tällä hetkellä 2 x 2tbl / vrk, 30 mg barbivet
lääkkeitä
ja se annostus näyttää sopivan sille hyvin. Vuoden vaihteessa siltä otetaan
verikoe maksa-arvojen tarkistusta varten.
Pamilla alkoi lääkitys elokuun alussa. Se syö samoja lääkkeitä 2 x 1,5 tbl / vrk.
Elämä niiden kans helpottui kun ei tarvi enää odotella, että koska tulee
seuraava kohtaus. Eivätkä ole väsyneitä/flegmaattisia vaikka lääkäri niin
peloitteli.
---------------------------------------------------------------------------
Email 15.01.2003
Perheen molemmat koirat olivat verikokeissa alkuvuodesta 2003.
Kaikki näytti olevan kunnossa.
Kumpikaan koirista, ei myöskään ole saanut kohtauksia lääkityksen aikana.
Kennalla edeltävään kohtaukseen on yli vuosi.
Email 7.09.2005, 28.06.2007, 06.02.2009
Kenna voi hyvin, kohtauksia ei ole ollut.
Lääkitys on siis auttanut ja kohtaukset ovat olleet poissa jo yli 7 vuotta.
Omistajan kertomasta tähän sivulle kirjaillut Ritva Salmi. |