KUVA: MATTI SALMI

Elsa Masalin odottaa koirakaverien vierailuja innolla. Masalinia
ihastutti Katri Halttusen Anni-tyttö sekä belgianpaimenkoira Miki.
--------------------------------------------------------------------------------------------------

Hännän heiluttajat tuovat arkeen elämyksiä.

Keljon vanhainkodissa koiravierailuista on tullut kuukauden kohokohtia.

      JYVÄSKYLÄ

      Virpi Korhonen

      Vanhusten ilmeet kirkastuvat Keljon vanhainkodissa, kun sisään
tassuttelee monenkirjavia karvaturreja hännät heiluen. Kaverikoirat ovat
tulleet joukolla piristämään vanhusten arkea.

 - Voi kun on nätti koira, huokaa Elsa Masalin, 83, silittäessään
bordercollie Nöpöä.

Karvaturrit saavat vanhuksilta monet rapsutukset ja halaukset. Niitä
ei tohdittaisi päästää ollenkaan lähtemään, sillä monelle vanhukselle
mieliin nousee muistoja vuosien takaa.

- Minulla on ollut Nalle-niminen koira. Kun jouduin sairaalaan, niin
sillä oli niin ikävä, että se ei syönyt ollenkaan. Se juoksi vastaan
portille, kun tulin kotiin, Masalin muistelee.

Muistot heräävät mieliin myös Pekka Kortelahdelle, joka tekee
tuttavuutta 10-vuotiaan berninpaimenkoira Hetan kanssa.

- Minulla oli rottweiler, joka piti lopettaa 10-vuotiaana.
Kotieläimestä on aina vaikea luopua. Siitä tuli hyvä ystävä, Kortelahti
kertoilee haikeana.

Koirat ovat selvästikin odotettuja vieraita Keljon vanhainkodissa,
jossa kaverikoiravierailuista on tullut kuukauden kohokohtia viime syksystä lähtien.

- Alkuun muutama vanhus jemmasi päiväkahvilta pullaa koirille, vaikka
olemme sopineet, että koiria ei saa ruokkia, naureskelee Keljon vanhainkodin
johtaja Kaija Aulasuo. Aulasuo on nähnyt, miten koiravierailut ovat
tärkeitä. Kaverikoirat herättävät vanhuksissa isoja tunne-elämyksiä.

- Vierailut ovat vanhuksille viesti vanhainkodin ulkopuolisesta
maailmasta. Meillä ei ole täällä mahdollisuutta pitää lemmikkieläimiä, joten
vierailut ovat meille tervetullut tapahtuma, Aulasuo sanoo.


KUVA: MATTI SALMI

Katri Halttusen omistama Belgianpaimenkoira Miki on kaverustunut myös Elsa
Masalinin kanssa.
-------------------------------------------------------------------------------------------

Oma koira voi hyvin olla kaveri toisellekin

Ystäväksi sopii aikuinen koira, joka on luotettava ja ihmisystävällinen.

JYVÄSKYLÄ

Virpi Korhonen

Kaverikoiratoiminta on vapaaehtoistoimintaa, jolla pyritään tuottamaan iloa
ja elämyksiä vanhusten, lasten ja vammaisten elämään. Keski-Suomessa
toiminta käynnistyi viime lokakuussa Uuraisilla pidetyssä koulutuksessa. Nyt
toiminnassa on mukana 18 koiraa isäntineen.

- Koiran omistajina olemme nähneet, mitä iloa koira voi tuottaa. Haluamme
jakaa tätä iloa niille, jotka eivät voi pitää koiraa. Kaikki tulevat tässä
hyvälle tuulelle, summaa Marikki Pirkola Keski-Suomen kennelpiirin
kaverikoirajaostosta.

Kaverikoirat vierailevat ohjaajien kanssa muun muassa vanhusten- ja
palvelutaloissa, sairaaloissa sekä erityiskouluissa- ja luokissa. Koirien ei
tarvitse olla ansioituneita näyttelyissä. Ystäväksi sopii aikuinen koira,
joka on luotettava ja ihmisystävällinen.

Helppo lähteä mukaan

Koiran isännältä edellytetään sitoutumista ja kykyä tulla toimeen erilaisten
ihmisten kanssa.

- Toimintaan on helppo lähteä mukaan. Varmistamme koiran ja sen ohjaajan
soveltuvuuden, jonka jälkeen perehdytämme kaverikoirakon toimintaamme,
Pirkola kertoo.

Sari Kankaisen mielestä kaverikoiratoiminta on helppo harrastus. Hän on
siinä mukana bordercollie Nöpön kanssa.

- Tämä ei vaadi mitään ennakkovalmisteluja tai harjoittelua. Jokainen
osapuoli saa jotain, sillä koirille ei voi koskaan antaa liikaa rapsutuksia
ja hellittelyjä, Kankainen pohtii.

Kaverikoiratoiminta alkoi Suomessa 2000-luvun alussa. Tällä hetkellä
kaverikoirina on reilut 200 hännänheiluttajaa.

Copyrights by Keskisuomalainen - Virpi Korhonen